Takaisin

Ravinto

Ravitsemuksesta hyvää perustietoutta Olympiakomitean kotisivuilta.
Linkki: http://www.noc.fi/valmennus/urheiluravitsemus/

Takaisin

Vartalo- ja hiussilsa

Sieniä sateella?
Nyt on taas hyvä muistuttaa painijoiden vanhempia sienistä.
Nizoral pesut harjoitusten ja etenkin kilpailujen jälkeen kannattaa, mikäli ei halua pitkää hoitoa vaativaa vartalo- ja hiussilsaa.

Vartalo- ja hiussilsaa aiheuttaa tavallisesti Trichophyton tonsurans -sieni. Sienitartunnan oireita ovat esimerkiksi läiskäinen, hilseilevä ihottuma, "läntti", jonka reunat voivat olla koholla ja punoittavat. Hiuspohjassa tauti ilmenee hilseilevänä, karstaisena länttinä, jolta alueelta voi lähteä myös hiuksia.

Tautia tulee aina epäillä, jos painijalla ilmenee uudenlaista ihottumaa. Taudin toteamiseksi ja hoidon aloituksen suorittaa lääkäri. Diagnoosin varmentamiseksi on suotavaa ottaa sieninäyte, mutta näytteen otto ei saa viivästyttää hoidon aloittamista.

Kaikki Trichophyton tonsurans -tapaukset hoidetaan sisäisellä lääkekuurilla.

Lisäksi painijalla on taudin aikana painikielto, joka koskee myös harjoittelua painimatolla, vähintään yhden viikon ajan. Suositeltavaa on pitää taukoa koko lääkekuurin keston ajan.

Hoidon aikana potilaan oireettomien perheenjäsenten, harjoituskumppaneiden sekä harjoituskumppaneiden perheenjäsenten tulisi käyttää estohoitona koko keholle ketokonatsoli-lääkeshampoota (Nizoral) kerran päivässä yhden viikon ajan. Pesukerralla shampoon annetaan vaikuttaa 3-5 minuuttia, jonka jälkeen se huuhdotaan pois.

Nizoralin säännöllinen käyttö (1krt/viikko) on painijalle muutenkin suotavaa sienien leviämisen kurissa pitämiseksi. Kilpailuiden jälkeen koko keho kannattaa pestä Nizoralilla.

Hoitokuurin aikana painimatot ja pesutilat tulee desinfioida. Luonnollisesti painimattoja ja pesutiloja tulee säännöllisesti desinfioida muutenkin.

(Lähde: professori Inkeri Helander, TYKS, iho- ja sukupuolitautien klinikka sekä mykologi Jouni Issakainen, TYKS, sienilaboratorio)

Painijoiden vanhempien tulee olla aktiivisia lääkärikäynnillä, koska kaikki lääkäritkään eivät sitä tunnista, eivätkä osaa antaa oikeaa lääkitystä. Vartalo- ja hiussilsa vaatii aina lääkekuurin!

Kaikki Trichophyton tonsurans – tapaukset hoidetaan sisäisellä lääkekuurilla :
*terbinafiini(Lamisil), tbl 250mg
*alle 20kg 62.5mg/pv
*20-40kg 125mg/pv
*yli 40 kg 250mg /pv
*ihoinfektiossa 2 viikon ja hiuspohjan infektiossa 4 viikon kuuri

*itrakonatsoli ( Spporanox), 100 mg kaps
*alle 40kg 100mg/pv
*yli 40kg 200mg/pv
*ihoinfektiossa 2 viikon ja hiuspohjan infektiossa 4 viikon kuuri
*Painiliiton lääkärit suosittelevat LAMISILIA tehokkaampana lääkkeenä silsaa vastaan

HPMn sivuilta löytyy lisää aiheesta.

Takaisin

Märkärupi

Vaikka märkärupea ei ole ollutkaan salilla, se on niin yleinen ja helposti leviävä, että on syytä tunnistaa se heti alkuvaiheessa.

Märkärupi on tavallisin bakteerien aiheuttama ihotulehdus lapsilla. Sen aiheuttaa streptokokki- tai stafylokokkibakteeri, ja sitä ilmenee erityisesti pienillä lapsilla varsinkin kesällä ja syksyllä, mutta myös ympäri vuoden.
Märkäruven ensimmäinen oire on pieni punainen läiskä, jonka reunoille kehittyy halkeileva rakkula, ja sen jälkeen tyypillinen kellanruskea märkärupi.
Muutokset ovat mahdollista lievää kutinaa lukuun ottamatta oireettomia. Kun lapsi koskettelee kutiavia rakkuloita, hän siirtää sormissaan ihottuman helposti omalla ihollaan toiseen paikkaan tai kaverin iholle. Märkärupea voi esiintyä kaikkialla ihossa, mutta useimmiten kasvoissa nenän ja suun ympärillä ja hiusrajassa, sekä käsissä. 

Joskus märkärupi voi pesiytyä pieneen ihovammaan kuten naarmuun useimmiten se kuitenkin pesiytyy näennäisesti terveelle iholle. Paikalliset imusolmukkeet voivat turvota ja aristaa. Märkärupi voi hoitamattomana kroonistua ja kukkia useita viikkojakin. Hoitamattomissa tapauksissa streptokokin tiettyjen bakteerityyppien komplikaationa voi esiintyä munuaistulehdus, joka nykyisin on Suomessa harvinainen

Taudin toteaminen tapahtuu yleensä tyypillisten kliinisten oireiden perusteella, eikä erityisiä laboratoriotutkimuksia tarvita.

Paikallishoito fusidiinivoiteella tai basitrasiini-neomysiinivoiteella on käypä hoito silloin, kun sairaus esiintyy pienemmällä kuin 6 neliösentin (2 x 3 cm) alueella. Ennen voiteen levittämistä tulee yrittää poistaa rupimainen materiaali läiskien päältä. Tämä onnistuu parhaiten liottamalla rupia etukäteen kylvyssä tai suihkussa tai vaihtoehtoisesti asettamalla kosteita sidoksia rupia pehmentämään. Voi olla myös eduksi käyttää jotakin antibakteeri-shampoota koko muun vartalon pesuun. Sillä ehkäistään uusien läiskien ilmaantumista. Märkäruven leviämisen kannalta on tärkeää välttää raapimista ja yhteisten pyyhkeiden käyttöä. Jos paraneminen ei ole alkanut 3-4 päivän säännöllisestä hoitamisesta huolimatta tai märkärupi leviää laajalle, hoidoksi tarvitaan usein lääkärin määräämä antibioottikuuri.

Tauti tarttuu 2 vuorokautta paikallishoidon ja vuorokausi suun kautta aloitetun antibioottikuurin jälkeen. Tauti on  herkästi tarttuva eikä salille pidä tulla ennen kuin se on parantunut.
Parantumisen edellytys on huolellinen hygienia. Kädet on pestävä usein, kynnet on leikattava lyhyiksi, ja vaatteet sekä vuodevaatteet on pestävä huolellisesti ja vaihdettava usein.

 Takaisin

Syyhy

Vaiva, jolta olemme toistaiseksi välttyneet, mutta joka helposti tarttuvana on syytä tunnistaa.

Syyhy (Scabies) on syyhypunkin aiheuttama ihosairaus, jonka oireena on voimakas kutina erityisesti jaloissa, kasvoissa ja päänahassa. Syyhypunkki tarttuu helposti. Tämän takia kaikki sairastuneen painikaverit ja perheenjäsenet on hoidettava, ja käsittely on toistettava viikon kuluttua.

Syyhyä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen paljon lasten keskuudessa. Syyhy tarttuu läheisen fyysisen kontaktin välityksellä. Tartunnan voi saada myös huonekaluista, vaatteista ja vuodevaatteista, koska syyhypunkki voi selviytyä hengissä parin vuorokauden ajan ihmisen ulkopuolellakin.

Syyhypunkki on loinen, joka elää ihossa. Hedelmöittynyt naaraspunkki kaivaa ihoon käytäviä, joihin se tekee ulosteensa ja munii munansa. Naaraspunkki on 0.3-0.4mm pitkä, joten sitä ei voi nähdä paljaalla silmällä. Munista kehittyy 2-3 viikon kuluessa sukukypsiä aikuisia punkkeja. Aikuinen punkki elää ihossa 4-5 viikkoa, jona aikana moni naaraspunkki ehtii hedelmöittyä, munia munansa jne.

Kutina alkaa kun henkilö herkistyy punkin eritteille. Kun on kyseessä ensimmäinen tartunta, tähän menee tavallisesti 3-6 viikkoa. Kutina on voimakkainta öisin, ja se pahentuu päivä päivältä. Iho voi kutista niin paljon, että lapsi raapii ihon verille. Kutinaa esiintyy eniten jaloissa, päänahassa ja kasvoissa mutta myös käsissä ja alavatsassa. Ihossa on punoittavia näppylöitä tai rakkuloita niissä kohdin, jossa punkit elävät.

Voi olla vaikeaa todeta, onko painijalla syyhy vai ei. Kunnon suurennuslasin ja voimakkaan valon avulla on kuitenkin mahdollista nähdä punkin tekemät käytävät. Ne näyttävät siltä kuin joku olisi piirtänyt lapsen ihoon ohuita, kiemurtelevia viivoja. Itse loisen näkeminen on yleensä mahdotonta, sillä punkki asustaa syvällä käytävän päässä.

Lääkitys: Syyhyyn löytyy useita erilaisia lääkkeitä. Nix-shampoo ja -voide on eniten käytetty ja sitä saa apteekista ilman reseptiä. Nixillä ei ole tunnettuja haittavaikutuksia, joten sillä voidaan hoitaa kaikki yli puolivuotiaat lapset. Kaikki samassa taloudessa olevat hoidetaan riippumatta onko heillä oireita vai ei. Myös niiden henkilöiden, jotka ovat olleet läheisessä fyysisessä kontaktissa oireista kärsivän henkilön kanssa, on hoidettava itsensä.  Kaikki käytössä olleet vaatteet ja vuodevaatteet pestään hoitopäivänä.

Potilas pestään normaalilla shampoolla ja saippualla ja kuivataan pyyhekuivaksi. Nix-shampoota levitetään hiuksiin ja päänahkaan. Aineen annetaan vaikuttaa 10 minuuttia, minkä jälkeen hiukset huuhdellaan huolellisesti vedellä ja kuivataan. Voidetta levitetään puhtaalle ja kuivalle iholle kaikkialle vartaloon, mutta ei pään alueelle eikä limakalvoille. Puetaan puhtaisiin vaatteisiin. Iho pestään 8-12 tunnin kuluttua voiteen levittämisestä, potilaalle vaihdetaan puhtaat vaatteet ja vuodevaatteet. Hoito toistetaan viikon kuluttua.

Kutina voi jatkua 2-3 viikkoa hoidon jälkeenkin. Tämä johtuu ihon tulehdusreaktiosta ja se hoidetaan kortisonivoiteella, jota saa apteekista ilman reseptiä.

Kotihoito: Jos olet varma, että lapsella on syyhy, voit aloittaa yllämainitun hoidon.

Lääkäriin otetaan yhteyttä: Jos epäilet syyhyä, muttet ole aivan varma.
Jos kutina ei ole hävinnyt kolmen viikon kuluttua hoidosta

Takaisin

Laihduttamisesta

Hannu kirjoitti keskustelupalstalla tärkeästä aiheesta. Siitä seuraava poiminta:

Rasvojen poltto ei ole vaarallista, jos rasvavarastoissa on jotain poistettavaa. Sen sijaan nestepoisto on aina kehitystä heikentävä toimenpide ja yli 5% kokoluokassa terveysriski ja 10% luokassa siinä on jo kuolemanvaara. Tiedossa on, että nesteenpoisto yhdistettynä sienilääkekuuriin on hengenvaarallinen pienemmässäkin määrässä. Tästä on esimerkkinä kaksi outoa kuolemantapausta USA:ssa 2000 -luvun alussa. Tutkimukset johtivat molemmissa tapauksissa siihen, että lopullinen syy oli tämä yhdistelmä.

Takaisin

VAKUUTUKSIEN SISÄLTÖ:
VAPAAEHTOISTYÖN TAPATURMAVAKUUTUS
korvaa liittojen, alueiden, piirien ja seurojen toimeksiannosta vapaaehtoistyötä
tekeville sattuvia tapaturmia. (Esim. kilpailujen ja tapahtumien
järjestäminen, valmennus, koulutus, varainhankinta, luottamusmiestyö,
toimistotyö). Myös matkalla työhön ja matkalla työstä sattuneet tapaturmat
kuuluvat vakuutukseen.
Korvaukset
Tapaturman hoitokulut 8 500 e
Omavastuu 50 e
Pysyvä haitta (invaliditeetti) 8 500 e
(haittaluokituksen mukaan)
Tapaturmainen kuolema 8 500 e
Vakuutus ei korvaa urheilussa eikä työsuhteissa sattuvia tapaturmia.
TOIMINNANVASTUUVAKUUTUS
korvaa vakuutetun (=liiton tai seuran) kolmannelle osapuolelle aiheuttaman
henkilö- ja esinevahingon, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden
mukaan korvausvastuussa. Vahingon voi aiheuttaa vakuutetun työsuhteinen
työntekijä tai vapaaehtoistyöntekijä, joka työskentelee vakuutetun toimeksiannosta.
Vakuutus kattaa myös järjestäjän vastuun silloin, kun vakuutettu on
pääsymaksullisen tai -maksuttoman tilaisuuden, harjoituksen tai leirin järjestäjänä.
Vakuutusyhtiö selvittää vakuutetun puolesta korvausvelvollisuuden ja
vahingon määrän, neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa, hoitaa mahdollisen
oikeudenkäynnin ja siitä tulevat kustannukset sekä korvaa sen vahingonkorvauksen,
jonka vakuutettu on velvollinen maksamaan.
Maksettavan korvauksen enimmäismäärä henkilö- ja esinevahingossa on
1 000 000 e. Vakuutetun omavastuu jokaisessa vahingossa on 500 e .

Vakuutustietojen pääsivu:
http://www.slu.fi/seurapalvelut/toimi_seurassa/vakuutukset/

Tapaturmailmoituslomake:
http://www.slu.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12809/file/lomake.pdf

Vakuutusehdot:
http://www.slu.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12785/file/SLUTuplaturva2007.pdf

Takaisin

Painiliiton sivuilta löytyy nykyään kokoelma sääntöjä

Tässä löytyy muutamia tulkintoja vuodelta 2005:

Tarkennuksia clinch-asentoon:

-          ote ei tarvitse olla enää ”hakaus-ote, otteen voi ottaa kuitenkin vain kämmenestä, ei siis esim. ranteesta

-          vapaapainissa puolustavan painijan tulee asettaa clinch-aloituksessa kämmenet rinnakkain vastustajan selkää vasten

-          maton keskiympyrään (halkaisija 1 m) piirretään viivat (25 cm ympyrän reunoista)

-          alla oleva painija asettuu viivojen (50 cm) väliin, kädet ja polvet oltava keskiympyrän sisällä, juntta-otteen ottava painija ei saa seistä linjan päällä

-          ”väärästä” asennosta tai otteesta tuomari huomauttaa vain kerran ”ATTENTION”, painijan virheestä huomautuksen jälkeen, tuomari antaa varoituksen ja 1 (päällä olevan painijan virhe) tai 2 (alla olevan painijan virhe)

-          mikäli päällä oleva painija tekee virheen ja saa varoituksen, ottelu jatkuu pystystä 30 sekunnin jakson loppuun, ellei päällä ollut painija tee suorituspisteitä, hän saa taas toisen varoituksen jakson päätyttyä ja vastustaja pisteen

-          clinch-otteesta matolta ulos menneen heiton jälkeen jatketaan jakso (30 sek) clinch-otteesta

Muutoksia kesäkuulla 2005

VEIKKO RANTANEN CUPISSA KÄYTÖSSÄ UUDET SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUKSET

Veikko Rantanen cupissa Heinolassa on Filan sarjoissa käytössä kreikkalais-roomalaista painia käsittelevät sääntöehdotukset, joiden käyttöön ottamisesta Filan hallitus tekee päätöksen kesäkuun aikana. Filan puheenjohtaja Raphy Martinetti on tarkentanut sääntöehdotuksia seuraavasti:

- Jakso sisältää 1 minuutin pystypainiosuuden ja kaksi 30 sekunnin
mattopainiosuutta
- Paini alkaa maton keskeltä pystypainilla. Painijat voivat tehdä mitä tahansa
painiliikkeitä
- Minuutin painimisen jälkeen tuomari keskeyttää ottelun ja komentaa toisen
painijan parterre-asentoon. Päällä oleva painija (otteen ottava) määräytyy
samoilla kriteereillä kuin jakson voittaja.
Eli
1. painija, jolla on enemmän pisteitä
2. painija, jolla on enemmän korkeampiarvoisempia pisteitä
3. painija, jolla on vähemmän varoituksia
4. viimeisen pisteen saanut painija
- Mikäli tilanne on 0-0, tuomari suorittaa arvonnan, ja arvonnan voittaja
pääsee päälle ottamaan otteen

- Parterre-asentoon joutuvan painijan polvet ja kädet tulee olla keskiympyrässä.
Kädet saavat olla max 30 cm leveydellä toisistaan. Käsivarret tulee olla suorina, jalat eivät saa olla ristissä. Reiden ja säären kulma tulee olla 90 astetta.
- Päällä oleva painija ottaa parterre-asennossa olevasta painijasta
Juntta-otteen. Ote otetaan kiinni vyötärön kohdalta. Otteen ottava painija voi olla pystyasennossa tai hänellä voi olla toinen polvi matossa.
- Heti kun ote on valmis, tuomari viheltää ottelun käyntiin. Molemmat painijat voivat 30 sekunnin ajan suorittaa liikkeitä.

- Ellei jakso tai ottelu pääty (selätys, 5 pisteen heitto, toinen 3
pisteen heitto tai 6 pisteen ero) tämän 30 sekunnin aikana ja/tai päällä ollut
painija ei ole saanut suoritettua yhtään pistettä, hänen vastustajaansa
hyvitetään yhdellä pisteellä, päällä ollut painija saa lisäksi varoituksen ja ottelu jatkuu mattopainilla siten, että päällä ollut painija joutuu seuraavaksi 30 sekunniksi parterre-asentoon.
- Ellei jakso tai ottelu pääty 30 sekunnissa ja/tai (samoin kuten edellä) päällä ollut painija saa yhtään suorituspistettä, hänen vastustajaansa hyvitetään yhdellä pisteellä ja päällä ollut painija saa varoituksen.
-Kaikki jaksot kreikkalais-roomalaisessa painissa painitaan edellä mainitulla
tavalla.
Erityistilanteet:
- Mikäli jompikumpi painijoista on siltatilanteessa, kun jaksoa on painittu 1 minuutti, tuomari ei keskeytä ottelua vaan odottaa mahdollista selätystä ja molemmat parterre-asentoon määräämiset peruuntuvat
- Mikäli 1 minuutin jälkeen parterre-asennosta aloitetussa ottelussa  jompikumpi painija on 1 minuutin 30 sekunnin kohdalla siltatilanteessa, tuomari ei keskeytä ottelua vaan odottaa mahdollisen selätyksen ja jälkimmäinen parterre-asentoon määrääminen peruuntuu

 - Mikäli päällä oleva painija kieltäytyy ottamasta sääntöjen mukaista otetta, tuomari huomauttaa häntä kerran voimakkaasti kehotussanalla ATTENTION. Mikäli päällä oleva painija ei tuomarin seuraavan kehotussanan CONTACT jälkeen ota sääntöjen mukaista otetta, painijaa rangaistaan varoituksella, hänen vastustajaansa hyvitetään yhdellä pisteellä ja ottelu jatkuu pystystä.

- Mikäli parterre-asennossa oleva painija ei ota sääntöjen mukaista parterre-asentoa, tuomari huomauttaa häntä kerran voimakkaasti kehotussanalla ATTENTION. Mikäli painija ei tuomarin seuraavan kehotussanan CONTACT jälkeen ota sääntöjen mukaista parterre-asentoa, painijaa rangaistaan varoituksella, hänen vastustajaansa hyvitetään kahdella pisteellä ja ottelu jatkuu parterre-asennosta. Rangaistusta käytetään samalla tavalla myös sääntöjen vastaisesta liikkeestä, matolta tai otteesta pakenemisesta.

- Sääntömuutokset koskevat kaikkia Filan sääntöjen mukaisia ikäluokkia.

- Kaikissa cadettien painimuodoissa ( kreikkalais-roomalainen, vapaa, naiset) painiaika muutetaan 2 minuuttiin !!!!!!

Pertti Vehviläinen

Tarkennus 20.4.2005

Passiivisuusvaroitusta/-huomautusta (P) ei merkitä arvostelutuomarin eikä yli-tuomarin ottelupöytäkirjaan. Passiivisuudesta huomautetaan ottelijoille mattotuomarin stimuloinnilla (esim red open). Mikäli passiivisuus jatkuu mattotuomarin stimuloimisesta (=  passiivisuushuomautuksista) huolimatta,  tuomarit antavat passiiviselle painijalle varoituksen (0) ja vastustajalle pisteen.

OTTELUJÄRJESTELMÄ 

Suora eliminointi keräilyotteluilla. Ottelut aloitetaan tarvittaessa tasauskierroksilla, jolloin ottelijoiden määrä saadaan sopivaksi (4,8,16,32 jne). Ottelun voittajat jatkavat otteluita, kunnes kaksi ottelijaa on jäljellä. Nämä ottelijat painivat finaaliottelun. Ennen finaaliottelua alkavat keräilyottelut. Finalisteille hävinneet painijat jatkavat otteluita. Keräilyotteluissa hävinneet   painijat putoavat jatkosta ja otteluita jatketaan siten että kahden viimeisen keräilyottelun voittajat saavat pronssimitalin. Eli kilpailuissa jaetaan kaksi pronssimitalia. Mikäli sarjassa on vähemmän kuin kuusi painijaa jaetaan vain yksi pronssimitali. Mikäli painijoita sarjassa on viisi tai vähemmän painitaan kaikki kaikkia vastaan.

1)     Jokainen sarja painitaan yhdessä päivässä. Punnitus on jokaisen sarjan edeltävänä päivänä.

OTTELUIDEN KESTO 

1)     Senioreilla ja junioreilla otteluissa on kolme kahden minuutin jaksoa. Pojilla ja tytöillä jakson otteluaika on 1,5 minuuttia. Jaksojen välillä on 30 sekunnin tauko. Jokaisen jakson jälkeen nimetään jakson voittaja. Painija, joka voittaa kaksi jaksoa on ottelun voittaja. Mikäli sama painija voittaa kaksi ensimmäistä jaksoa, ei kolmatta jaksoa painita. Selätys päättää ottelun tapahtui se millä jaksolla tahansa. Varoitukset lasketaan yhteen. Kolme varoitusta päättää ottelun, annetaan ne millä jaksoilla tahansa. 

2)     Mikäli jakso päättyy tasatilanteeseen, määritellään voittaja seuraavasti:  
–        korkeampiarvoisten teknisten pisteiden määrä       – painija, jolla on vähemmän varoituksia
– mikäli voittaja ei edellä esitetyllä tavalla selviä, voittaja on viimeisen pisteen saanut painija. 

MUUTOKSET OTTELUSSA 

1)     Painija, joka suorittaa 5 pisteen heiton, voittaa jakson huolimatta pistetilanteesta. Tuomareiden on odotettava mahdollinen selätys.

2)     Painija, joka suorittaa kaksi 3 pisteen heittoa samalla jaksolla, voittaa jakson huolimatta pistetilanteesta. Tuomareiden on odotettava mahdollinen selätys.

3)     Painija, joka ottaa vähintään 6 pisteen eron vastustajastaan, voittaa jakson.

4)     Mikäli painija astuu jalallaan pystyasennossa maton suoja-alueelle, hänen vastustajaansa hyvitetään yhdellä pisteellä. Mikäli hyökkäävä painija koskettaa maton ulkopuolista aluetta yrittäessään liikettä tai suorittaessaan liikettä eikä onnistu pistesuorituksessaan, hyvitetään hänen vastustajaansa pisteellä.

5)     Matolta pakenemisesta ja otteesta pakenemisesta pysty- tai mattotilanteessa hyvitetään vastustajaa yhdellä tai kahdella pisteellä kuten nykyisinkin.

6)     Mikäli painija keskeyttää ottelun loukkaantumisen vuoksi, ilman että hänestä vuotaa verta, vastustajaa hyvitetään yhdellä pisteellä.   Mikäli painija suorittaa sääntöjen vastaisen liikkeen, mikä vahingoittaa hänen vastustajaansa, hyvitetään vastustajaa ottelun keskeytyksestä 1 tai 2 pisteellä. Mikäli painija suorittaa kielletyn liikkeen tahallisesti, hänelle annetaan lisäksi varoitus.

7)     Lisäpiste kaikista mattonostoista  tehdyistä heitoista poistetaan.

8)     Mattotilanteesta ylösnousupiste poistetaan.

9)     Parterre-asentoon määrääminen varoituksen tai passiivisuusvaroituksen tai parterre-asennossa matolta poistuttaessa  poistetaan. Ottelu jatkuu pystytilanteella myös maton ulkopuolelle tehdyn heittosuorituksen jälkeen. Ainoastaan mattopainitilanteessa, jossa alla oleva painija tekee sääntöjen vastaisen liikkeen, josta hän saa varoituksen ja vastustajaa hyvitetään 1 tai 2 pisteellä, ottelu jatkuu mattotilanteella.

10) Vyörytyksen ja nilkkalukon voi tehdä peräkkäin useita kertoja pisteiden arvoisesti.

11 11)    Passiivisuudesta huomautetaan painijoita mattotuomarin kehotus sanoin   stimuloimalla  (esim. blue open). Mattotuomari voi myös kerran keskeyttää ottelun ja huomauttaa passiivista painijaa. Mikäli sama painija jatkaa edelleen passiivisuutta huolimatta tuomarin käskysanoista, tuomari antaa  hänelle  varoituksen ja vastustajalle pisteen (= kieltäytyminen painista).

      12)     Mikäli jakso kahden minuutin painimisen jälkeen päättyy 0-0 tilanteeseen, määrätään ”ristivyöote”. Tuomari arpoo ensimmäiseksi otteen ottavan painijan. Jatkoaika voi kestää enintään 30 sekuntia. Mikäli  30 sekunnin jälkeen ei ole tullut suorituspisteitä, annetaan piste otteen ensiksi ottaneen vastustajalle ja arvonnan voittaja saa varoituksen. Ensimmäinen pistesuoritus päättää jakson, selätystä ei odoteta.

3)     13) Kreikkalais-roomalaisessa painissa jakson päättyessä 0-0, molemmat painijat käsketään maton ”keskialueen” sisälle jalat rinnakkain rinta rintaa vasten. Arvonnan voittanut painija ottaa otteen ensin. Hän voi suorittaa liikkeen heti, kun tuomari on todennut otteen oikeaksi ja viheltää ottelun käyntiin, huolimatta siitä onko vastustajalla ote kiinni. Mikäli ottelu jatkuu 30 sekuntia eikä suorituspisteitä synny, arvonnan hävinnyt painija saa pisteen ja arvonnan voittanut saa varoituksen. Vaikka ote/otteet irtoaisivat painitaan 30 sekuntia, ellei sitä ennen pistesuorituksia synny.

4)    14)        ”Ristivyö-ote vapaapainissa otetaan eri tavalla.  Arvonnan voittanut painija ilmoittaa tuomarille, kummasta vastustajan jalasta hän haluaa ottaa otteen.  Painijan, joka häviää arvonnan on mentävä maton keskelle ja laitettava toinen jalkansa keskusympyrään. Vastustaja ottaa clinch-otteen polvitaipeesta hakausotteella,  oma pää sisä- tai ulkopuolella. Vastustajan jalka tulee olla kontaktissa mattoon. Tuomari viheltää ottelun käyntiin välittömästi, kun ote on otettu. Vaikka ote irtoaisikin painitaan 30 sekuntia, ellei sitä ennen pistesuorituksia synny.

 15) Painijoilla on ottelun päättymisen jälkeen vähintään 15 minuuttia aikaa palautua ennen seuraavaa ottelua.

Lahdessa 14.2.2005
Pertti Vehviläinen

TIEDOTUS!

Painiliiton kilpailu- ja sääntövaliokunta ilmoittaa, että kaikissa Suomessa järjestettävissä kilpailuissa vuonna 2005 (pois lukien SM-kilpailut ja Filan turnaukset) järjestäjät voivat käyttää uutta tai nykyistä (suositus) ottelujärjestelmää tai vaikka ”kahden lohkon” -järjestelmää. Kilpailujärjestelmä tulee kuitenkin ilmoittaa kilpailukutsussa.

 Karri Toivola

Sveitsin  kreikkalais-roomalaisen painin mestaruuskilpailuissa testattiin "uutta" tapaa ottaa clinch-asento (= ristivyö). Arvonnan voittaja ottaa syliotteen, molemmat kädet vastustajan käsien alla.

Liikettä siis testattiin Sveitsissä ja esimerkki näkyy videona Filan  nettisivuilla ositteessa http://www.fila-wrestling.com/home/?lang=an

25.2.2005
Filan tarkoituksena on kehittää painia siten, että painissa nähtäisiin näyttäviä heittoja ja selkeitä tuomioita. Sääntöjä on sen vuoksi muokattu. Tämä tarkoitus on ollut myös ns. clinch-asennossa.
Painissa clinch-ote otetaan jakson päättyessä 0-0.
Kreikkalais-roomalaisessa painissa arvonnan voittanut painija ottaa vastustajastaan syliotteen. Molemmat kädet vastustajan kainaloiden alta hakaus-otteella. Ote voidaan ottaa kainaloiden alta tai vyötärön korkeudelta tai näiden väliltä. Kun arvonnan voittajan ote on kiinni, tuomari viheltää ottelun välittömästi käyntiin. Arvonnan hävinneen painijan ei tarvitse ottaa otetta kiinni. Ottelu päättyy ensimmäiseen suorituspisteeseen.
Mikäli suorituspisteitä ei synny 30 sekunnin kuluessa, arvonnan hävinnyt painija saa pisteen ja voittaa jakson, arvonnan voittanut saa varoituksen.

Vapaapainissa arvonnan voittanut painija ilmoittaa tuomarille, kummasta vastustajan jalasta hän haluaa ottaa otteen.

Edellä mainitut tarkennukset clinch-asennosta otetaan heti käyttöön Suomessa ja kaikissa Filan järjestämissä kilpailuissa.

t: Pertti Vehviläinen

Ote on käytössä jo SM-kisoissa.

Alla linkki Filan tiedotteeseen.
http://www.fila-wrestling.com/officiel/officiels/clinch A220205.pdf

http://www.fila-wrestling.com/bruno/Clinch_ch.wmv

5.2.2006

Alla käännös FILAsta tulleeseen viestiin:

Junttaotteen (clinch) ottaminen kr painissa

Filan tuomarikomission ja FILA:n vahvistama ote juntasta osoittautui vajavaiseksi heti tultuaan käyttöön.
Mikäli neliö matossa tekee tuomarin tehtävän helpommaksi ja selventää otetta, määrätty etäisyys tekee otteen suorittamisen mahdottomaksi.

Tämän johdosta on välttämätöntä palata vanhaan alkuperäiseen otteeseen, jossa asento mahdollistaa liikkeen suorittamisen.

Neliön sijasta on piirretty 8 cm leveä viiva keskelle keskiympyrää.

Hyökkäävän painijan jalat eivät saa ylittää tätä viivaa mutta jalat saavat olla viivan päällä.

Mattopainiasentoon määrätyn painijan pitää olla keskellä viivaa kuten oheisesta kuvasta (liitteessä) näkyy.

Kaikki muut rangaistukset asennosta ja otteen ottamisesta pysyvät voimassa muutoksitta.

Tämä muutos tulee uusiin sääntöihin ja on voimassa välittömästi
 

Terveisin,
Karri Toivola
Sääntö- ja kilpailuvaliokunta

Kaavakuva ja tekstit englanniksi.

1.     Poikien kr. SM-kilpailut

Junttaote sallitaan poikien (alle 17-v) kr. SM-kilpailuissa vain 42 kg (Fila:n alin sarja) ja siitä ylöspäin olevissa sarjoissa. Muissa, sitä alemmissa sarjoissa samat säännöt, mutta poikkeuksena juntan sijaan normaali parterre-asento.

2.     Ikäkausi- ja kansalliset kilpailut

Ikäkausikisoissa juntta sallitaan pääsääntöisesti vain 15-v ja sitä ylemmissä ikäsarjoissa.  Sarjat joissa ikäluokka on esim. 13 v ja seuraava 17 v,  tulee sarjassa 17 v harkiten käyttää sarjan ikäjakauman mukaan jompaa kumpaa versiota riippuen kuinka paljon ns. alaikäisiä osanottajia on ko. sarjassa.  Päätöksen tekee kisojen valvoja ja kilpailujen järjestäjien edustaja yhteistyössä.

Myös kilpailuaikoihin tulee kiinnittää ikäkausikisoissa huomiota. Aloittelijoille ja alemmille ikäluokille ei ole välttämätöntä painittaa kolmea 2 min jaksoa.  Voidaan harkinnan mukaan painia suoria esim. 1-3 min painiaikoja (joissa ypv. esim. 10 pisteen ero) - tätä tapaa ovat toki monet kisajärjestäjät käyttäneet jo aiemminkin. Muistutetaan kansallisten kilpailujen järjestäjiä heidän "oikeudesta" poiketa Fila:n virallisista säännöistä.  Päätöksen painiajoistakin tekevät jälleen kisajärjestäjien edustaja kisojen valvojan kanssa yhteistyössä.

On tietenkin suotavaa jo kutsussa mainita mahdollisista muutoksista painiaikoihin, paritukseen ja junttaotteeseen.  Tietenkin moni em. seikka ilmenee vasta kun lopullinen osanottajamäärä on tiedossa - eli punnituksen jälkeen.

 Suomen Painiliitto ry 

Tapio Ketola
Sääntö- ja kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja

Peuhuryhmä: Perheen ensimmäinen painija 40 eur ja toinen 25 eur
Painikoulu: Ensimmäinen 60 eur ja toinen 45 eur
Edelliset sisältävät aloittelijoiden osalta harrastajalisenssin.
Miehet, pojat, tytöt, naiset: Ensimmäinen 65 eur ja muut perheenjäsenet 50 eur
Ei sisällä lisenssimaksua mutta sisältää jäsenmaksun 15 eur
 

Painikoulu- ja peuharyhmissä hinta sisältää harrastajalisenssin ensimmäisenä vuonna. 

VARSINAINEN JÄSEN       (vanhemmat ym.)
Jäsenmaksu      20 eur / vuosi
- sisältää kannatuslisenssin

KANNATTAJAJÄSEN (firmat, ulkojäsenet, ym.)
Jäsenmaksu      10 eur / vuosi
- sisältää kannatuslisenssin

AINAISJÄSEN     (muut kuin aktiivipainijat)
Jäsenmaksu      200 eur

Toiminta - ja jäsenmaksut maksetaan seuran tilille Handelsbanken 313130-1680842.

Toimintamaksujen eräpäivät: Kevätkausi 15.2., syyskausi 30.9.
Jäsenmaksujen eräpäivä: 15.3.

Takaisin

Stipendit ja arvokisasijoitukset kevät 2008

 Stipendit

 Miesten krekon SM Lapua
66kg 2) Marko Tuomela VVV

 Miesten Vapaan SM Kauhajoki
84kg 3) Tero Perkkiö

 Poikien krekon SM
35kg 2) Mikko Lyttinen

 Tyttöjen PM
43kg 2) Jenny Salmi

 KLL kreko
13v40kg  2) Emil Pärkkä
16v40kg 3) Mikko Lyttinen
20v70kg 1) Ville Perkkiö
20v70kg 2) Sebastian Mäenpää
 

Arvokisoissa pisteille sijoittuneet 

Miesten krekon SM Lapua
66kg 5) Ville Perkkiö VVV
74kg 5) Juha-Matti Saariaho VVV

 Miesten Vapaan SM Kauhajoki
74kg 4) Ville Perkkiö
84kg 4) Janne Mäkinen

 Juniorien krekon SM
66kg 5) Ville Perkkiö

 Poikien krekon SM
46kg5) Juuso Latva-Kiskola

 KLL kreko
20v65kg 6) Sami Ponsiluoma

Takaisin

Vaasan Voima-Veikojen kiertopalkintojen saajat 2007:

1. Menestynein miesten kr painissa 2007                          Marko Tuomela
2. Vuoden 2007 Pistepörssin voittaja:                                Mikko Lyttinen
3. Vuoden 2007 Arvokisapistepörssin voittaja:                 Mikko Lyttinen
4. Vuoden 2007 Kansainvälisesti menestynein:                Mikko Lyttinen
5. Kaveri malja 2007:                                                            Sami Ponsiluoma
6. Vuoden 2007 Karhupatsas:                                             Juuso Latva-Kiskola
7. Vuoden 2007 Yllättäjä:                                                      Joel Norrgård
8. Vuoden 2007 Tyttöpainija:                                               Jenny Salmi
9. Vuoden 2007 Paras pikkumies:                                     Jere Salmi
10. Vuoden 2007 Painikoululainen:                                    Jesse Salmi
11. Vuoden 2007 Aktiivisin tulokas:                                    Waltteri Latvala
12. Vuoden 2007 Peuhaperhe:                                            Huhtakallion perhe
13. Vuoden 2007 Peuharyhmäläinen:                                 Miro Dahl
 

Lisäksi ryhmittäin palkitaan seuraavat:
Tyttöryhmä:                                                                   Johanna Fors
Painikoulu:                                                                    Aleksi Olli, Olli Katajamäki , Ville Väliaho
Kehitysryhmä:                                                               Saana Lehtinen, Emil Pärkkä, Niko Männistö
Edustusryhmä:                                                              Juha-Matti Saariaho, Jan Lundström Ville Perkkiö

Takaisin

Stipendit Syksy 2007  

Marko Tuomela
Kr. PM kilpailujen hopea sarjassa 66kg                                                        

Mikko Lyttinen
Vp. PSM kilpailujen kisojen hopea sarjassa 35kg
Vp. KLL kilpailujen kulta sarjassa 13v32kg

Juuso Latva-Kiskola
Vp. PSM kilpailujen kisojen hopea sarjassa 46kg
Vp. KLL kilpailujen kulta sarjassa 16v44kg

Jenny Salmi
Vp. Tyttöjen SM kilpailujen hopea sarjassa 43kg
Vp. KLL kilpailujen kulta sarjassa 20v42kg

Juha-Matti Saariaho
Vp Miesten SM kilpailujen pronssi sarjassa 74kg

Ville Perkkiö
Vp. KLL kilpailujen kulta sarjassa 20v70kg

Sami Ponsiluoma
Vp. KLL kilpailujen hopea sarjassa 16v62kg

Antti Kiikeri
Vp. KLL kilpailujen hopea sarjassa 20v70kg

Jan Lundström
Vp. KLL kilpailujen hopea sarjassa 16v62kg

Joel Norrgård
Vp. KLL kilpailujen pronssi sarjassa 13v45kg

Salla Lehtinen
Vp. KLL kilpailujen pronssi sarjassa 20v42kg

Lisäksi SM -pisteille ja KLL -pisteille syksyllä 2007 ovat yltäneet seuraavat painijat

Sami Ponsiluoma vp. JSM kisojen neljäs sarjassa 60kg

Ville Perkkiö vp. JSM kisojen neljäs sarjassa 66kg ja Miesten SM kisojen neljäs sarjassa 66kg

Janne Mäkinen vp. kisojen neljäs sarjassa 84kg ja Miesten SM kisojen viides sarjassa 84kg

Salla Lehtinen vp. TSM kisojen neljäs sarjassa 40kg

Heidi Ruismäki SM kisojen viides naisten 55kgn sarjassa

Stipendit Kevät 2007                                                                        

Jenny Salmi
Vp. kad. PM kilpailujen kulta sarjassa 43kg

Mikko Lyttinen
Kr. PSM kilpailujen kisojen kultaa sarjassa 32kg

Juha-Matti Saariaho
Kr. JSM kilpailujen pronssi sarjassa 74kg

Sami Ponsiluoma
Kr. KLL kilpailujen kultaa sarjassa 16v56kg

Janne Mäkinen
Kr. KLL kilpailujen hopea sarjassa 20v90kg

Juuso Latva-Kiskola
Kr. KLL kilpailujen pronssi sarjassa 16v40kg

Lisäksi SM -pisteille ja KLL -pisteille keväällä 2007 ovat yltäneet seuraavat painijat

Sami Ponsiluoma kr. PSM kisojen neljäs sarjassa 55kg

Jan Lundström kr. KLL kisojen kuudes sarjassa 16v62kg

Antti Kiikeri kr. KLL kisojen viides sarjassa 20v70kg

 Takaisin

Stipendit 2005 syksyllä

Ville Perkkiö
Vapaapainin PSM pronssia sarjassa 58kg
KLL vapaa viides sarjassa 20v 60kg 

Sami Ponsiluoma
Vapaapaini PSM hopeaa sarjassa 46kg

Tero Perkkiö
Miesten vapaapainin SM-kultaa sarjassa 96kg

Janne Mäkinen
Vapaapainin KLL kisojen pronssia sarjassa 20v70kg
Vapaapainin JSM viides sarjassa 74kg 

Juha-Matti Saariaho
Vapaapainin KLL kisojen hopeaa sarjassa 20v75kg
Vapaapainin JSM kisojen kultaa sarjassa 74kg 

Saana Lehtinen
KLL kisojen kultaa sarjassa 13v34kg
TSM kuudes sarjassa 37kg 

Jenny Salmi
TSM hopeaa sarjassa 37kg 

Mikko Lyttinen
Vapaapainin KLL kisojen hopeaa sarjassa 13v30kg 

Juuso Latva-Kiskola
Vapaapainin KLL kisojen hopeaa sarjassa 13v32kg
Vapaapainin PSM kultaa sarjassa 32kg 

Lisäksi SM -pisteille KLL –pisteille syksyllä ovat yltäneet seuraavat painijat 

Janita Mäkinen viides Naisten SM kisojen sarjassa 48kg

Antti Kiikeri kuudes Poikien vapaapainin SM-kisojen sarjassa 63kg

Jan Lundström vapaapainin KLL kisojen viides sarjassa 20v48kg

Takaisin

KIERTOPALKINNOT 2005

1. Kultasepänliike Hovisepät on lahjoittanut kiertopalkinnon eniten pisteitä vuodessa keränneelle painijalle vuodeksi kerrallaan. Kiertää ikuisesti

Vuonna 2005 eniten pisteitä kerännyt painija:  Sami Ponsiluoma

*********************************************************************

2. Vaasan Toverit ry:n lahjoittama kiertopalkinto Hyvän Urheilijatoverin malja vuodeksi kerrallaan.

Kaveri malja 2005: Joel Norrgård

*********************************************************************

3. Vaasan Voima-Veikkojen Karhupatsas. Karhupatsas kiertopalkinto annetaan vuodeksi kerrallaan karhumaisia otteita kuluneen vuoden aikana esittäneelle painijalle. Kiertää ikuisesti.

Vuoden 2005 Karhupatsas: Juuso Latva-Kiskola

Juuso on ansainnut myös Chmpions pokaalin, joka on perinteisesti jaettu kauden viimeisessä FFC-osakilpailussa henkilökohtaisen pistekilpailun voittajalle, mikäli hän on voittanut sarjansa. (Pokaalin hankinta on kuitenkin vaiheessa, kun edellinen löysi omistajansa)

*********************************************************************

4. Aarne Reinin KEMIN-malja annetaan vuodeksi kerrallaan eniten arvokisapisteitä vuoden aikana keränneelle painijalle.

Vuoden 2005 Aarne Reinin KEMIN-malja: Ville Perkkiö

*********************************************************************

5. Menestynein Kreikkalaisroomalaisessa painissa lahjoittaja Ilmajoen kisailijat. Ensimmäinen miesten suomenmestaruuden kreikkalaisroomalaisessa painissa voittava saa omaksi.

Vuoden 2005 IK:n-malja: Toni Lintala ja Tero Perkkiö

*********************************************************************

6. Paras pikkumies palkinnon saa

Vuoden 2005 Paras pikkumies: Tommi Lintala

*********************************************************************

7. Vuoden painikoululainen:

Vuoden 2005 painikoululainen: Olli Kapiainen

*********************************************************************

8. Vuoden yllättäjä

Vuoden 2005 yllättäjä: Mikko Lyttinen

*********************************************************************

9. Aktiivisin tulokas

Vuoden 2005 aktiivisin tulokas: Kasse Haavisto

*********************************************************************

10. Kansainvälisten turnauksien ykkönen

Vuoden 2005 kansainvälisesti menestynein: Juha-Matti Saariaho

*********************************************************************

11. Vuoden tyttöpainija Vähänkyrön Viestin lahjoittama kiertopalkinto

Vuoden 2005 tyttöpainija: Saana Lehtinen

VVV ry:n palkitsemat painijat 2005

Jokaisen ryhmän omat valmentajat ovat valinneet lisäksi valmentamastaan ryhmästä palkittavia painijoita. Valinnassa on otettu huomioon harjoitus- ja kilpailuaktiivisuus, kehittyminen painijana sekä menestyminen kilpailuissa. Palkituiksi tulevat ensimmäisenä pistepörssissä kuuden parhaan joukkoon yltäneet painijat tai SM-mitalistit joita ei palkittu kiertopalkinnolla.

Peuharyhmät: Peuhaperhe 2005 Rintala

Peuharyhmäläinen 2005 Ville Pitkänen

Painikoulu:                        Mikko Lintala

Kehitysryhmä:                    Niko Männistö

Edustusryhmä:                  Marko Tuomela

                                            Jan Lundström

 Takaisin

 Ville Perkkiö
Vapaapainin KLL kilpailujen kultaa sarjassa 20v 65kg
Vapaapainin PSM -kilpailujen pronssia sarjassa 63kg

 Sami Ponsiluoma
Vapaapainin KLL kilpailujen kultaa sarjassa 16v52kg

 Tero Perkkiö
Miesten vapaapainin SM kilpailujen hopeaa sarjassa 96kg
Vapaapainin Baltian mestaruuskilpailujen kulta sarjassa 96 kg

 Janne Mäkinen
Vapaapainin KLL kultaa sarjassa 20v75kg
Vapaapainin JSM kilpailujen pronssi sarjassa 74kg

 Juha-Matti Saariaho
Vapaapainin JSM kilpailujen kultaa sarjassa 74kg 

 Saana Lehtinen
TSM kilpailujen pronssia sarjassa 40kg

 Jenny Salmi
Vapaapainin KLL kilpailujen pronssia sarjassa 13v40kg
TSM kilpailujen hopeaa sarjassa 40kg

 Mikko Lyttinen
Vapaapainin PSM kilpailujen kisojen kultaa sarjassa 32kg

 Juuso Latva-Kiskola
Vapaapainin KLL kilpailujen kulta sarjassa 16v40kg
Vapaapainin PSM kilpailujen hopeaa sarjassa 38kg

 Marko Tuomela
Kr. SPM kilpailujen kisojen pronssia sarjassa 74 kg

Sebastian Mäenpää vapaapainin PSM-kisojen viides sarjassa 66kg

Jan Lundström vapaapainin KLL kisojen viides sarjassa 16v62kg

Sami Ponsiluoma JSM kisojen viides sarjassa 55kg

Jasu Heikkinen PSM kisojen viides sarjassa 38kg

Mikko Lyttinen KLL kisojen kuudes sarjassa 13v32kg

Saana Lehtinen KLL kisojen kuudes sarjassa 13v40kg

Salla Lehtinen TSM kisojen viides sarjassa 32kg ja KLL kisojen kuudes sarjassa 13v34kg

Vaasan Voima-Veikojen kiertopalkintojen saajat 2006:

1. Menestynein miesten kr painissa 2006                          Tero Perkkiö

2. Vuoden 2006 pistepörssin voittaja:                               Mikko Lyttinen

3. Vuoden 2006 Arvokisapistepörssin voittaja:                 Ville Perkkiö

4. Vuoden 2006 Kansainvälisesti menestynein:                 Ville Perkkiö

5. Kaveri malja 2006:                                                               Niko Männistö

6. Vuoden 2006 Karhupatsas:                                                Mikko Lyttinen

7. Vuoden 2006 Yllättäjä:                                                    Jasu Heikkinen

8. Vuoden 2006 Tyttöpainija:                                                 Jenny Salmi

9. Vuoden 2006 Paras pikkumies:                                        Tommi Lintala

10. Vuoden 2006 Painikoululainen:                                         Aleksi Olli

11. Vuoden 2006 Aktiivisin tulokas:                                       Marcus Kantola

12. Vuoden 2006 Peuhaperhe:                                            Kinnusen perhe

13. Vuoden 2006 Peuharyhmäläinen:                               Juuso Tiilikka

Lisäksi ryhmittäin palkitaan seuraavat:

Painikoulu:                                     Eddie Ahlmar, Valtteri Rantala, Lauri Hatunen

Kehitysryhmä:                               Saana Lehtinen, Juuso Latva-Kiskola

Edustusryhmä:                    Juha-Matti Saariaho, Janne Mäkinen, Sami Ponsiluoma

 Takaisin

Kopioin nyt tämän tähän, kun painiliitossa ei olla opittu nimeämään tiedostoja niin että niihin voisi linkittää.

Korvausmäärät:
- kertakorvaus tapaturmaisesta kuolemasta 2.500 e
- kertakorvaus pysyvästä täydestä invaliditeetista 30.000 e
- tapaturman hoitokulut siltä osin kuin niitä ei korvata jonkin lain nojalla 5.000 e
- fysikaalista hoitoa ei korvata

Korvausmäärät:
- kertakorvaus tapaturmaisesta kuolemasta 2.523 e
- vuotuinen korvaus täydestä pysyvästä invaliditeetista 18 vuoden ikään asti 2.523 e, jonka jälkeen kertakorvaus 50 456 e
- tapaturman hoitokulut, siltä osin kuin niitä ei korvata jonkin lain nojalla 2.523 e
- fysikaalista hoitoa ei korvata

Korvausmäärät:
- kertakorvaus tapaturmaisesta kuolemasta 8.500 e
- kertakorvaus pysyvästä täydestä invaliditeetista 20.000 e
- tapaturman hoitokulut, siltä osin kuin niitä ei korvata jonkin lain nojalla 2.523 e
- fysikaalista hoitoa ei korvata

Lisenssit on maksettava viitettä käyttäen.

Jos henkilötiedot ovat muuttuneet, ilmoita uudet tiedot liittoon:
- faksilla (09) 149 6913
- sähköpostilla merja.lintala@painiliitto.net tai info@painiliitto.net
- postitse osoitteella Suomen Painiliitto, Radiokatu 20, 00240 Helsinki.

 Takaisin

Vapaapainin ristivyö eli clinch

Arvonnan voittanut painija ilmoittaa tuomarille, kummasta vastustajan jalasta hän haluaa ottaa otteen.
Painija ottaa otteen kaksin käsin tästä jalasta (polvitaive) kiinni,          ote ei tarvitse olla enää ”hakaus-ote, otteen voi ottaa kuitenkin vain kämmenestä, ei siis esim. ranteesta, oma pää sisä- tai ulkopuolella. Vastustajan jalka tulee olla kontaktissa mattoon. . Puolustavan painijan tulee asettaa clinch-aloituksessa kämmenet rinnakkain vastustajan selkää vasten. Tuomari viheltää ottelun käyntiin välittömästi, kun ote on otettu. Vaikka ote irtoaisikin painitaan 30 sekuntia, ellei sitä ennen pistesuorituksia synny.

 Takaisin

VAPAAPAININ SEURAJOUKKUEMESTARUUSKILPAILUN SÄÄNNÖT

* seurajoukkuemestaruuskilpailussa painitaan 3-4 osakilpailua vuodessa
* jokainen osakilpailu on normaali avoin kilpailu.

* SARJAT:
- POJAT  32, 35, 38, 42, 46, 50kg
- MIEHET 55, 60, 66, 74, 84, 96 ja 120kg + 2kg
- NAISET: 32, 35, 39, 44, 50, 57, 65  ja +65kg

* osakilpailussa lasketaan seuroille osakilpailupisteitä joka sarjan kuudelle parhaalle (6,5,4,3,2 ja 1)

* osakilpailussa eniten pisteitä saavuttanut joukkue saa sarjapisteitä mukana olleiden seurojen määrän. Toiseksi eniten osakilpailupisteitä kerännyt joukkue saa sarjapisteitä osakilpailussa mukana olevien seurojen määrä-1 jne.

* kaikissa osakilpailuissa eniten sarjapisteitä kerännyt joukkue on vapaapainin joukkuesuomenmestari.

* jos sarjapisteet menevät joukkueilla tasan, voiton ratkaisee kaikkien osakilpailujen yhteenlasketut osakilpailupisteet (siis sarjoittain 6,5,4,3,2 ja 1)

* jos nekin menevät joukkueilla tasan, voiton ratkaisee sarjavoittojen määrä kaikissa osakilpailuissa. Sitten kakkossijat jne.

 Takaisin